Olemme jakaneet yrityksen ja erityisesti tuotteen elinkaaren neljään osaan. Ne ovat kehitys, kaupallistaminen, kasvu ja kypsyys. Jokaisella vaiheella on omat erityispiirteensä, ja tarjoamme niihin soveltuvia palveluja. Tässä kirjoituksessa käsitellään kehitysvaihetta.
Kehitys eli ideasta tuotteeksi
Tuotteen alkuvaihe eli kehitys on kriittinen. Kulut juoksevat, kun ideasta kehitetään tuotetta. Tuotekehityksen kanssa on haasteita, kun asiakkaiden odotukset ja halut pitää selvittää ja pystyä täyttämään. Liikevaihto olisi hyvä asia jo tässä vaiheessa, jotta ei tarvitsisi olla jatkuvasti käynnistämässä uutta rahoituskierrosta.
Lean startupilla vauhtia kehitykseen
Kehitysvaiheessa lean startup ja design thinking tarjoavat erinomaisia työkaluja ja käytäntöjä liiketoiminnan käynnistämiseen. Lean startup ohjaa asettamaan hypoteeseja ja testaamaan niitä oikeilla asiakkailla. Jokainen kokeilu tehdään nopeasti, ja siitä otetaan opit talteen seuraavia kokeiluja varten. Kokeilut toteutetaan yleensä MVP:n eli vähimmällä vaivalla tavoitteen täyttävän tuotteen turvin. Tavoite on osoittaa tarkoin muotoiltu ja asetettu hypoteesi vääräksi/oikeaksi. Kokeiluja teimme esimerkiksi Case Teatterissa.
Design thinking
Design thinking kääntyy suomalaisittain mukavasti liiketoimintamuotoiluksi, jossa korostuu tilanteen monipuolinen ymmärtäminen niin asiakkaan, teknologian kuin liiketoimintaympäristön suhteen. Ymmärryksen perusteella luodaan näkemys todellisesta kipupisteestä, johon haetaan erilaisia lähestymistapoja. Parhaat ideat ja konseptit etenevät kokeiluun, ja lopulta päädytään kaikin puolin toimivaan tuotteeseen, joka täyttää odotukset ja ratkaisee tunnistetun kipupisteen. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tuotteen määritykset jäädytetään design freezessa, sitä tärkeämpää on monipuolinen ja kattava ymmärrys haasteesta ja toimintaympäristöstä.
Product-Problem fit ja Product-Market fit
Tuotteen soveltuminen havaitun ongelman ratkaisemiseen on pidettävä kirkkaana mielessä kehityksen aikana. Usein puhutaan Product-Problem fitistä. Kehitysvaiheessa kannattaa miettiä myös Product-Market fittiä eli sitä, sopiiko tuote markkinoille. Se on erityisesti kaupallistamisvaiheen haaste, mutta sitä on syytä pohtia jo etukäteen.
DVF vai DFV?
Kirjainyhdistelmä DVF auttaa arvioimaan idean, konseptin tai tuotteen sopivuutta. D eli desirability arvioi tuotteen haluttavuutta asiakkaan näkökulmasta. Vastaako tuote asiakkaan odotuksia ja ratkaiseeko se asiakkaan haasteen? V tarkoittaa viabilitya eli taloudellista toteuttamiskykyä. Siinä vastataan kysymykseen siitä, onko tuotetta taloudellisesti kannattavaa toteuttaa ja saadaanko siitä rahat takaisin eli onko sille markkinoita olemassa. Viimeisenä tarkastellaan F-kirjainta eli feasibilityä, joka on melkein sama kuin viability mutta keskittyy teknologiseen toteutettavuuteen. Onko tarvittava teknologia saatavilla ja onko meillä valmiudet sen soveltamiseen?
Edellisen kirjainyhdistelmän näkee yleensä toisenlaisessa järjestyksessä eli muodossa DFV, jossa teknologista toteutettavuutta arvioidaan ennen taloudellista kannattavuutta. Käyttämämme järjestys, jossa teknologia tulee viimeisenä, ottaa huomioon teknologian kiihtyvän kehityksen. Viime vuonna teknologisen kyvykkyyden puuttumisen takia kuopattu idea voi olla jo tänä vuonna mahdollista toteuttaa, kun tarvittava teknologia on kehittynyt huimasti eteenpäin. Tästä oivia esimerkkejä ovat virtuaalitodellisuus ja koneoppiminen, joissa viimeaikainen kehitys on mahdollistanut uudenlaisia ratkaisuja useilla aloilla.
Standardointi
Säännellyillä aloilla kehitysvaiheessa on syytä huomioida myös standardointiin ja erilaisiin lupiin liittyviä asioita. Terveysteknologian puolella esimerkiksi CE-merkinnän tarpeen määrittäminen kannattaa tehdä ajoissa. Voi olla, että kehittämällä tuotetta yhteen suuntaan tulet samalla määrittäneeksesi CE-merkinnän pakolliseksi. Toiseen suuntaan kehittämällä et ehkä olisi tarvinnut koko merkintää. Näihin ei ole oikeaa tai väärää vastausta, vaan omilla valinnoilla voi vaikuttaa lopputulokseen.
Strategia
Kaiken tämän hallitseminen on jo itsessään haastavaa, mutta toimivalla strategialla ja liiketoimintasuunnitelmalla homma helpottuu. Strategia ei ole vain isojen korporaatioiden tapa johtaa vaan se on erittäin käyttökelpoinen väline pienenkin yrityksen tai yksittäisen tuotteen suunnan määrittämiseen. Ketterässä ympäristössä strategiaa on syytä päivittää aika useinkin, mutta tärkeintä on kirjata suuntaviivat ja ajatukset helposti ymmärrettävään ja viestittävään muotoon.
Jos kiinnostuit kokonaisuudesta tai jostain osa-alueesta, ota yhteyttä toimitusjohtaja Eiraan laittamalla sähköpostia eira@xheads.fi tai soita meidän puhelinvaihteeseen +358 40 572 3194.